Rv 37+0

Taas ollaan pyörähdetty uudelle viikolle ja tänään niitä on kertynyt jo tasan 37, eli 3vk enää laskettuun aikaan, ihanaa. Kivut alkoivat jo hyvin hellittää, kunnes viime viikolla alkoivat kovat alavatsakivut varsinkin kävellessä, mutta myös jos makuuasennossa hiukankin liikkuu alkaa vatsassa repiä. Tänään on ollut taas hiukan parempi päivä ja olen saanut jotain pieniä kotiaskareitakin tehtyä.

Olin jo niin fiiliksissä frisbeegolfistakin, pääsi taas pitkästä aikaa pelaamaan, mutta viikonloppuna taas nähtiin että alkavat ne pelit olemaan tältä raskaudelta ohi ja lajin pariin palataan vasta raskauden jälkeen.

Eilen oli myös neuvola ja viimeinen ultra. Hemoglobiini oli suureksi hämmästyksekseni lähtenyt nousemaan, vaikken mitään rautalääkitystä aloittanutkaan, myös paineet oli hyvät. Paino puolestaan, voi apua. Onneksi osa syyllinen painonnousuun on nämä hirvittävät turvotukset, jotka nyt on alkaneet, onneksi näin loppu vaiheessa, ettei tarvitse sen pidempään niistä tällä kertaa kärsiä. Kamalaa kun ei saa kenkiäkään mahtumaan jalkoihin, saatika saa sormia koukistettua kunnolla. Varmasti osasyyllinen on myös äkkiä lämmenneet ilmat. Nämä viimeisten viikkojen oireet kyllä kestää, kun tietää että ne loppuvat pian. Vauvan painoarvio oli tällä hetkellä 3050g, eli luultavasti sieltä syntyy isompi vauva kuin meidän esikoisemme oli syntyessään, 3150g. Ultrassa kaikki todettiin olevan kunnossa ja hyvä niin. Pian näemme meidän vauvan, tyttökin jo kovasti kyselee koska vauva tulee. :)

Mulla on itselläni alkanut tulla sellainen olo että sieltä tuleekin poika, eikä tyttö. Mutta sen näkee viimeistään synnytyssalissa.

Lapsen kanssa: Rahin kotieläinpiha

Kustavissa on aivan ihana Rahin kotieläinpiha, jossa kävimme alkukuusta toista kertaa. Sisäänpääsymaksu on 2€/vapaaehtoinen. Paikka on todella lapsiystävällinen ja siellä on jos jonkinlaista neli- ja kaksijalkaista kulkijaa. Eläimet ovat selkeästi tottuneet vieraisiin ihmisiin ja monet tulevatkin kerjäämään rapsutuksia kävijöiltä.

Meidän perheen suosikiksi muodostuivat viime kerralla ihanat aasit, niitä olisi voinut rapsutella vaikka koko päivän, ja tietenkin pienet kaninpoikaset, joita oli myös tullut pupuille. Tilalta löytyy myös minipossuja, lehmiä, hevosia ja poneja, kanoja, kyyhkyjä, vuohia, kissa, koira, matelijoita, lampaita, viiriäisiä, ankkoja, hanhia.. unohdinkohan vielä jonkun.

Paikassa on myös pieni lasten leikkialue, jossa on liukumäki ja puumaja, sekä muutamia leluja. Tilalla viihtyvät hyvin sekä lapset, että aikuiset. Kävijöitä on ilahdutettu myös kioskilla, joka on auki muistaakseni kesäkuusta elokuuhun. Paikka itsessään on auki siis toukokuussa viikonloppuisin, sekä kesä-elokuun joka päivä klo 12-18.
 
Suosittelen käymään kyseisessä paikassa jos Kustavin lähellä liikkuu. Tilalla on myös omat sivut Facebookissa nimellä Rahin kotieläinpiha.

On siis kevät!

Nyt se on täällä, nimittäin kevät! Puihin on tullut jo lehdet, ilmat on lämmenneet, olen ollut jo ekoja kertoja topilla ulkona kun ulkona on ollut yli +20 astetta lämmintä, meidän pihahommat on alkaneet, ulkona on valoista sekä myöhään illalla että aikaisin aamulla, linnut laulaa lurauttelee ja mitä vielä. Ulkona viihdytään yhä enemmän ja enemmän, eikä sisällä tule oltua enää niin paljoa kuin talvella, ja mikä parasta, ei tarvitse pukea itselle tai lapselle ihan hirvittävää määrää vaatetta päälle. Mä niin rakastan tätä aikaa vuodesta. <3

 Tyttö sai joululahjaksi sähköauton, jonka kanssa on nyt lumien sulettua päässyt myös ajelemaan pihalla. Sen kanssa pääsee kylläkin ajelemaan vain silloin kun iskä on kotona, äiti ei raskausvatsansa kanssa tahdo oikein pysyä perässä. :D Tytön mielestä ihan ykkösjuttu pihalla on nyt myös pyörällä ajaminen, kun sai synttärilahjaksi. Vielä on vähän hataraa menoa kun ei tunnu jaloissa olevan vielä niin hyviä lihaksia, mutta äkkiäkös ne vahvistuvat kun tykkää niin paljon polkea.

Päässä on pihan varalle jo vaikka ja mitä suunnitelmia, raskaus ei vain oikein edesauta niiden toteutumista, mutta onneksi mies on suostunut toteuttamaan jo paljon mun ideoitani. :D Kovatöisin niistä on meidän monta vuotta villiintynyt entinen pelto, jota ei ole luultavasti hoidettu sitten edellisen omistajan, ja ties kuinka kauan hänenkin jälkeen maa on ollut hoitamatta. Tämä pelto olisi tarkoitus saada siis nurmikoksi, mies on nyt ajellut sitä ruohonleikkurilla ja me tytön kanssa ollaan kerätty isompia kiviä pois ja tuhottu muurahaispesiä ja kiskottu pieniä mäntyjä maasta. Sanottakoon vielä että peltoala on todella iso, joten tämä haave vie kyllä aikaa. Tänne olisi tarkoitus rakentaa joskus myöhemmin grillikatos ja ostaa lapselle trampoliini (ja miksei äidillekin), jota ei tunnu saavan minnekään muualle kun muuten pihamme on sen verran epätasainen. Nykyinen pihamme tuntuu olevan niin täyteen ahdattu vaikkei täällä ole kuin keinu, liukumäki, hiekkalaatikko, leikkimökki, kanin ulkoaitaus, puutarhakeinu ja miehen "rojuja". :D Onko kellään muulla kokemusta rehevöityneen maapläntin muuttaminen nurmikoksi tai edes että muistuttaisi jotain muuta kuin viidakkoa?

Täytyy toivoa että peurat, kauriit ja hirvet viihtyvät pihallamme myös tämän muutoksen jälkeen, ja kyllä, asumme todellakin maalla. :D

Ja vielä yksi ihana asia kevääseen liittyen: syöminen ulkona. Rakastan ravintoloissa käyntiä, vaikkei sitä niin usein tulekaan harrastettua ja keväisin/kesäisin on niin ihanaa istua terassilla syömässä, tai miksei silloin tällöin ihan vaan muutamalla kavereidenkin kanssa. Kaikki maistuukin paremmalta auringon lämmössä.

Lapsen kanssa: Kotiaskareet

Toiset haluavat että lapset osallistuvat perheen kotitöihin, toisten mielestä taas ei tarvitse. Itse olen lapsena ollut mukana vanhempien kanssa mm. puuhommissa tai perunanistutus puuhissa yms. halusin tai en. Yleensä varsinkin perunahommien aikaan tuli aina yllättäen joku koe johon "piti lukea", mutta eipä niistä silti koskaan luistettu. :D

Meillä 3v tyttö on itse kiinnostunut auttamaan kotitöissä ja pyytääkin usein itse rättiä, jolla saa pyyhkiä pöydän tai kaappien ovia. Mielestäni 3v ei ole enää liian nuori opetettavaksi kotitöiden ihmeelliseen maailmaan, onneksi meidän tytsy on itse erittäin halukas osallistumaankin jo pieniin askareisiin ja pyytääkin usein itse rättiä saadakseen pyyhkiä tasoja tai kaappeja. Tyttö osallistuukin yhdessä äidin tai isän kanssa mm. astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen täyttöön ja tyhjennykseen, tasojen/kaappien pyyhkimiseen, pienessä määrin ruoanlaittoon ja pöydän kattamiseen, kauppaostosten purkamiseen, sekä oman huoneen siivoukseen, mitä pientä sattuukin olemaan tarjolla silloin kun auttamisen halu iskee.

Tyttö osaa hienosti myös tehdä jo itsenäisesti ja oma-alotteisesti pieniä askareita, kuten pyykkien vienti pyykkikoriin tai roskien vieminen roskikseen. Kaikista upeinta on nähdä se into lapsessa kun tietää pystyvänsä auttamaan vanhempiaan ja pystyvänsä tekemään jotain tärkeää yhdessä vanhempien kanssa. Välillä tuntuu että neidistä tulee oikea siivousintoilija, jos koira on kantanut sisälle karvojensa joukossa jonkun kuusenoksan ja jyrsinyt sitä pitkin lattioita, tulee tytön suusta "nonni, minä siivoan tämän sotkun" ja sitten lähtee keräilemään roskia lattialta. :D

Onko teidän lapset mukana kotitöissä ja minkälaiset askareet teidän lapsianne kiinnostavat?

Askartelu: Äitienpäivä

Äitienpäivä lähestyy ja päätin taas tehdä tytön kanssa itse lahjat mummille, mammalle ja iso mummille. Näiden lisäksi oli ajatus vielä että tytö saa istuttaa pieneen ruukkuun itse kukat kaikille, mutta sopivia ruukkuja ei löytynyt mistään lähikaupoista ja nyt ei ole asiaa kauemmas, joten taitaa jäädä toteuttamatta, ellemme sitten vain osta isompia ruukkuja.

Äitienpäiväkortit ovat tietenkin kukka-aiheisia. Tarvikkeet ostin kaikki paikallisesta Tokmannista. Puiset kukat vain 0,75€/pss ja yhteen pussiin jäikin vielä kolme kukkaa. Niiden keskellä oli reikä, josta näkyi valkoinen kaksipuolinen teippi, mutta onneksi siellä oli myös pieniä tarrallisia helmiä, joten tyttö sai liimata ne peittämään kukan reiän. Silkkipaperista tyttö sai pyöritellä varren ja lehdet, aaltopahvista puolestaan nurmikon. Onnea -tarroja löytyi vielä paljon kotoa, joten niitä ei tarvinnut enää ostaa.

Nämä ovat kutistemuovista tehtyjä avaimenperiä, tein Sinellin tilauksen viime viikolla ja hain sen postista maanantaina. Sinellissä oli tarjolla kuvallisia kutistemuoveja, sekä tyhjiä arkkeja joihin saa itse piirtää haluamansa kuvan. Kuvat väritettiin, leikattiin ja niihin tehtiin reikä (itse käytin rei'ittäjää) ja sen jälkeen laitettiin 170 asteiseen uuniin. Ensin kuvat rypistyivät uunissa ja sen jälkeen suoristuivat takaisin, jolloin ne otetaan pois uunista. Kuvat pienenivät about 50%. Kun kuvat olivat jäähtyneet laitoin niihin kuminauhan ja tyttö sai pujottaa siihen helmiä, lopuksi avainrengas ja that's it, valmis. Söpöjä niistä tuli. :)

Lapsen kanssa: Satuhieronta

En tiedä kuinka tuttu tämä menetelmä on muille, itselleni se ei ollut tuttu, jos totta puhutaan niin en ollut koskaan ennen kuullutkaan. Törmäsin sattumalta netin kirjakaupassa satuhieronta kirjaan, kun selailin kaikkia lasten toiminnallisia kirjoja. Aloin lukea enemmän kyseisestä menetelmästä ja päädyin lainaamaan kirjastosta Sanna Tuovisen Satuhieronta kirjan.

Satuhieronnassa tarinat yhdistetään kosketukseen, esimerkiksi sadussa orava kiipeää puuhun, jolloin sinä kipität sormenpäilläsi lapsen selällä. Satuhieronnan pitäisi olla lasta rauhoittavaa ja parantaa lapsen ja aikuisen välistä yhteyttä ja luottamusta. Sen kerrotaan myös parantavan lapsen keskittymiskykyä. Satuhieronta on otettu myös lukemani mukaan monessa päiväkodissa osaksi työmenetelmiä. Lisää satuhieronnasta voit lukea täältä.

No miten satuhieronta toimi meillä? Ollaan nyt vasta muutaman kerran kokeiltu satuhierontaa, joten kaikki hyödyt eivät varmaan ole tulleet vielä esille. Tyttö ei alkuksi meinannut pysyä lainkaan paikoillaan, eikä sen puolen keskittynytkään satuun kun ei omalta kikatukseltaan pystynyt, mutta muutaman kerran jälkeen alkoi jo selvästi tottua satuhierontaan enemmän ja selvästi nautti satuhieronnasta ja on tullut tekemään mullekin välillä selkään "orava kipittää" juttuja, eli ainakin myönteisesti on tähän mennessä vastaanottanut menetelmän.

Suosittelen kyllä tutustumaan satuhierontaan ja lainaamaan kirjastosta kyseisen teoksen, siinä oli kattavasti tietoa satuhieronnasta ja sen hyödyistä, sekä mukana paljon lyhyitä satuja ohjeineen. Ja tietenkin niitä voi keksiä myös itse lisää.